no siis musiikki mulle - kuten varmaa monille muillekki - merkittee tosi paljo. En kuitenkaa ikinä oo aatellu et se ois mun elämän tärkein juttu, se on vaan semmonen luonnollinen juttu joka on kulkenu pienestä asti mukana musikaalisen suvun ja median yms mukana. Musiikin avulla jaksan päivästä toiseen. Musiikin avulla puran tunteita. Ja sen ansiosta mun elämä on varmasti tosi paljo rikkaampaa ku ilman. Tässä teille pieni postaus mun lempparibändeistä vuosien varrelta ja muuten vaa jotai löpinää musasta. Enjoyyh.
Ekat muistikuvat musiikista on tottakai perus lastenlaulut. Sen lisäks lapsuudesta muistuu digiboxien ilmestymisajat ku voice alko pyörii joka paikas. Sieltä tuli aina Green Daytä, Bon Jovia ja Nickelbackia. Tuolloon pikkusena tykkäsin kyllä ainoastaa Antti Tuiskusta ja kui paljo siit tykkäsinkää. Menin aina iha punaseks ku näin sen telkkaris (ja livenäki muutaman kerra). Sittemmin en oo kyl tykänny hirveesti.
Kolmosluokalla mun lempparibändit oliki sit jo iha eri maata ku ennen, ja ihan täysin erilaisia ku muiden mun luokkalaisten. Ystäväkirjoihin oon kirjottanu lempibändeiks/-artisteiks mm: Lordi, Linkin Park, My Chemical Romance, P!nk, Uniklubi, HIM, Nightwish, Avril Lavigne, Sturm und Drang yms. Eli vahvasti oli tonne 'rock' puolelle siirtymässä, vaik eihän suinkaa Avril Lavigne mitää rokkia oo, mut tykkäsin ennenkaikkee sen tyylistä käyttää kravaatteja ja pääkalloja asuissaa. Varmaan olin 9-vuotiaana aika järkyttävä yritys muistuttaa jotain rock-henkistä ihmistä. Tuollon aloin myös haaveilemaan kitaran soitosta. Ainiin, ja Ari Koivunenki ilmesty kuvioihin, ja siihenhä olin ihan lovena.
Vähä myöhemmin sainki kitaran ja aloin sitä rämpyttelee ja rämpyttelen edelleen. Ei se mun elämän tärkein asia oo, kiva harrastus vaan ja aivan ihana säestäjä mun ah niin ihanalle lauluäänelle. Paramoreki tuli täs vaihees kuvioihin (siis 10v-11v) ja Hayley Williams oli mun uus idoli ja varmaan yks suurimpia esikuvia vieläki. Tykkäilin myös paljo Nightwishistä noihin aikoihin ja tuli käytyy sen keikallaki ja Tarja Turusenki näin joskus jossai. Tykkäsin vieläki kovasti tummasävysestä tennarityylistä (enkä oo tästä sit vissii muuttunu), kuuntelin aika paljo myös jotain raskaampaa kuten Iron Maidenia, mutta suht vähä.
Muistaakseni viikon Cheek buumin jälkeen vitosluokalla löysin ihan erilaisen musiikkityylin ku mitä olin kuunnellu enne. Aloin kuuntelee japanilaista poppia. Alko tutut ihmetellä mun yhtäkkistä pinkkiaddiktiota ja Hello Kitty kaman keräilyä. Poikatyttö Sanni alko kuuntelee ilosta ernumusaa ja käyttää vaaleenpunasia Hello Kitty teepaitoja. En ees muista suurinta osaa bändeistä/laulajista joita kuuntelin, mutta parhauksia oli mun mielestä Ayumi Hamasaki, Ai Otsuka, C-ute, MOON kana ja jotai tällasia. Kiitos luojan, unohdin pian j-popin iha kokonaan.
J-rockin pariin päästyäni olinki sitte ihan täysin rakastunu. An Cafe oli tietysti se ykkönen, mut tykkäsin monista muistaki. Näiden aikojenki favouriteistä on kadonnu ajan saatossa puolet, mut lemppareita oli antikkujen lisäks esim: Lolita23q, LM.C, ClearVeil, Versailles, The Gazette jne. (+ Miyavi ofc) Tykkäsin kyl aiva kauheesti j-rockista, mut mua niin vitutti etten saanu itteeni näyttää kunnon jiirulta. Mulla ei koskaa ollu rohkeutta muuttaa hiustyyliä siihe sopivaks tai alkaa meikkaamaan sillee erikoisesti. Saati sit et oisin saanu rahaa johonki uh nii cooleihin ernukuteisii.
Vitosluokalla ollessa alko netis pyörii tosi paljo kaikkii ''emo'' ihmisiä. Tykkäsin paljo myös näistä ihanista pandakarhuiks meikatuista pörröpää ''emo/scene'' ihmisistä, niiden tyylistä, musiikkimausta ja kaikesta. Olinki 5-6 luokilla aikalailla sekotus jotain ernu-wnbemo jotain ? lol. No anygays, kuuntelin j-rockin lisäks siis myös mm: (enkä tarkoita näitä luokiteltavan miksikään 'emo' bändeiks) Bring me the Horizonia, Jeffree Staria, 3oh!3, Metro Stationia, Hollywood Undeaddia, A Rocket to the Moonia, All time lowta, Breathe Carolinaa, Billy Talenttia, 30 seconds to marssia, MCRrää, Green Daytä yms ja lempparibändiäni Paramoree. Paramoree kävin muutes kattomassaki Helsingissä kutosluokkalaisena.
Loppujen lopuks mun j-rockin kuuntelu kesti varmaan korkeintaa 2½ vuotta, koska se loppu An Cafen lopettamiseen. En tietosesti lopettanu jiimusan kuunteluu, mut se vaan jäi silloo ku antikut lopetti. Sen jälkeen oon kuunnellu vaa pariin otteeseen jotai lempibiisejä, esim antikkujen Alonee, Miyavin Aishiteru Kara Hajimeyou ja Gazetten Cassis. Kuuntelin kyl yhä noita muita bändejä 5-6 luokan ajoilta, mut jiimusa kyl jäi. Lisäks aloin kuuntelee jotai uusia bändejä kuten Lifehousea ja Hurtsia, jotka on aivan ihania.
Suurin juttu seiskalla oli kyl ku löysin Aerosmithin, joka on ollu siitä lähtie mun toine lempibändi (Paramore yhä ykkösen !!) Kaikki lähti siis Amerikan Idolssista, jossa Steven Tyler (Aerosmithin solisti) oli uutena tuomarina. Kiinnitin heti huomiota sen ihanaan tyyliin ja aiva mahtavaan persoonaan. Googletin sitä heti ja aloin kuuntelee biisejä ja huomasin et olin kuullukki tosi monta niistä ja et ne oli ja on yhä aivan ihania. Steven on ihana ja Aerosmith on ihana ja niiden musiikki on jotain niin loistavaa.
Seiskalla aloin kuuntelee myös aika paljo Bon Jovia, joka tietysti on ollu tuttu pienestä pitäen ku sitä soitetaa aina joka paikas. Kuuluu tälläki hetkellä lempibändeihi ja jotain niin ihanaa koko bändi ja Jon Bon Jovi on jumala<3 Bon Jovin ja Aerosmithin kautta oonki sitte perehtyny tohon vanhaan musiikkiin tässä yläasteaikoina aika paljoki enemmän. Tiiän paljo vanhoja bändejä mut Bon Jovi ja Aerosmith on yhä ainoot joita kuuntelen sillee hirmuisesti. Tykkään varsinki kasarin musiikista, mut oikeestaan ei oo vuosiluvusta kiinni et mikä on hyvää. No, mut hyvii vanhoi bändei ja artisteja on esimerkiks: Guns n' roses, KISS, Nirvana, Bruce Springsteen, Michael Jackson, Europe, Cyndi Lauper, Queen, Twised Sisters, Scorpions, Metallica, U2, Roxette ja monet monet mooonet muut !
Ja sitte on the Beatles. Se kulkee ihan eri sarjassa muiden maailman bändejen kans. Sitä on jo pelkästään yleissivistävää kuunnella. Mut ku mä kuuntelen Beatlesia mä voisin vaikka hyppiä kattoon, koska - ei oikeesti voi sanoin kuvailla - tää bändi on vaan ihana ! Suurin osa biiseistä on semmosia onnellisuus-suihkeita et ne saa hymyn huulille pahempanaki päivänä. Beatles on legenda ja se on asdfghj, se on jotain niin kaunista ja täydellistä ja ja ja. Ehkä en sano muuta ku et I LOVE THE BEATLES <3 and before too long I'm felling love with Paul... marry me?
Tottakai kuuntelen myös sitä ns. perusmusiikkia mitä radiosta tulee ja mitä discoissa soitetaan, ja on se ihan okei joskus. En kyl perusta yhtään mistään Pitbullin tyylisestä mut kyl se ehkä saattaa mennä jos on sopiva fiilis sille. Lady Gaga on ihana ja Adam Lambert kans ! Tottakai sitä pystyy melkeen mitä tahansa kuuntelee, mutta oon yhä se sama tennarityttö landelta, joka tykkää hyvästä musiikista ja rakastaa rock n' rollia vaikka erehtyikin joskus kulkemaan pinkeissä Hello Kitty vetimissä.
Kuuntelen myös leffojen soundtrackeja. Vaikka niiden musa ei ois mitenkää mun lempimusiikkia muuten, mut tietyt biisit vie tiettyihin elokuvan kohtauksiin, ja se on tosi ihana tunne. Pelkästään kuulemalla sen tietyn biisin, näät leffan pyörimässä mielessäs. Ja no siis, elokuvat<3 Tässäpä mulla oli varmaan kaikki tän musiikki hölpötyksen osalta, täytynee vielä mainita pikkunen lista tän hetken kuunnelluimmista bändeistä ja artisteista: Paramore, Aerosmith, Bon Jovi, The Beatles, 30 seconds to mars, Lana Del Rey, Guns n' Roses, Hurts, Linkin Park, Foo fighters, Skillet, Anberlin, Muse, The summer set, You me at six, All time low, Owl city, Metallica, Yellowcard, Nirvana, Lady Gaga, Adele, (soundtrackit) and the list goes on and oooon !