northern lights

DSC_0030-tile DSC_0046 DSC_0038-tile DSC_0048

En oo koskaan kuvannu yöllä tai ylipäänsä näin hämärässä varmaan mitään. No Miika vinkkas mulle yöllä facebookissa että kantsii mennä pihalle kameran kanssa, koska taivaalla näky revontulia! Tai no, näky ja näky. Meillä täälä näky vaan himmee vihree hohde tossa järven päällä. Tarpeeks suurella valotuksella ja ISO:lla sain kuitenki aika mahtavasti värejä esiin, mutta laatu kärsi ja paljon. Mulla tuli pihalle lähtiessä kauhee kiire ku halusin vaan nähä noi revontulet ku en ollu moneen vuoteen ees nähny niitä. Kerkesin siinä sitte heittää pyjaman päälle vaan toppatakin ja eiku menoks. Riemun ja kivun kyyneleet jäädytti posket ja tunti siinä vierähti yksin pilkkopimeässä järven rannalla. Voin vaan sanoo et ihan mieletöntä on saada semmonen kuva jota ei ois koskaa voinu kuvitella ottavansa. En ois varmaa kuvitellu ees näkeväni revontulia, saati saavani niistä edes hieman siedettävää kuvaa. Pakkasta oli vähintään 15 astetta ja huusin melkeen suoraa huutoa kun pääsin sisälle kun sillon vasta huomasin kuinka paljo mun sormiin sattu. Tollasina hetkinä vasta tajuaa kuinka paljon kuvaaminen oikeesti merkittee. Sitä istuu parin lähes onnistuneen kuvan takia tunnin pakkasessa sisäelinten tehdessä kuolemaa, mutta mitään ei tunnu koska sillä hetkellä merkittee vaan kamera ja sen suljin. Ja tommoselle reissulle lähtisin ehottomasti uudestaan, koska parannettavaa on vielä paljon. Itse revontuletkin vois olla kirkkaammat. Harjotus tekee mestarin ja mä en aio luovuttaa!
 

TANNIFLOATS | Copyright © 2012 | Powered by Blogger