when the stars are too cold

Sunnuntaina Ella haki mut mautolla ja lähettiin Janikan konfikseen. Kirkossa joku 2-vuotias apina tiputti mun kameralaukun lattialle ja mun putket ja kaikki kamat levis ympäri kirkkoo ja must tuntuu pahasti siltä et sille lattialle jäi jotain... Vittu. Kävin kolmatta kertaa elämässäni ehtoollisella ja oli aika aikuismainen olo, kun viel puol vuotta sitten aina oli kattonu vaan ku vanhemmat on menny sinne viineilemään ja leipäilemään. Janikan juhlat alko vasta kahelta, joten mentiin Ellan kans tappaa aikaa Keskiselle. Ostin vaan Miss Mixin ja hain take away -kahvin ja sit mentiin mautoon takasi istuskelemaan varmaan tunniks ja jumputettiin mun puhelin kytkettynä kajareihin Trespassingia (siis sitä levyä, ei biisiä.) Siitä puheen ollen, en tiiä mut oon täs niinku kuunnellu Adamin uusinta levyä about kuukauden sillee all day all night. Viimmeks kuuntelin sitä varmaan viime kesänä ja en tiiä mistä tää adamhypetys nyt taas tuli. Sen musasta saa parhaat treeni ja juoksufiilikset ja muutenkin, gosh, se on täydellinen <3. Vaikkakin periaatteessa musiikkityyliltään vähän out of my league. Mut ei se haittaa, I love you Adam Lambert!! Palatakseni pikaisesti rippijuhliin, niin kiitos Janikalle, oli hyvää safkaa ja seuraa! Ja onnee vielä! Jee, huomenna lähen Etelä-Suomeen (runosuoni sykkii). Moikka <3 ps. kattoittehan kaikki Korkojen kera, koska Sauli.