Näitä kuvia kattellessa on jotenkin tosi haikeeta tajuta, että tosta kaikesta ja etenkin 1D:n keikasta on tasan kolme kuukautta. Se on ajatus joka tuo sekä hymyn huulille, että kyyneleet silmiin. Haluan päästä taas jonnekin ja vähän ehkä enemmän haluun taas nähä pojat.