still my guitar gently weeps

Tänään on ollu hyvä päivä, vaikkakin asioita jotka ovat niinsanotusti vituttaneet ovat olleet muunmuassa toi jatkuva lumentulo ja sen aiheuttamat jäätävät lumivuoret. En päässy jumppaankaan tänään, koska ei yksinkertasesti päästy eteenpäin autolla. Muutenkin on niin kylmä ja märkää ja liukasta ja plaaplaaplaa, en vaan tykkää Suomen talvesta! Hiihto ja laskettelu on parasta, mutta ei niitäkään tee kun hyvällä säällä. Mun viha kohdistuukin usein tällasiin turhanpäiväsiin asioihin, kuten säähän ja siihen etten kerkee treenaamaan. Ei mulla oo vaan aikaa ja energiaa sotkea mitään ihmissuhteita tai mitään muutakaan sen syvällisempää. Helpompaa onkin löytää taas hyviä juttuja päivästä: katottiin leffavalinnaisessa tänään Äideistä parhain, aivan mahtava leffa vaikka sen omistankin kyllä, mutta vuosia sitten oon viimmeks kattonu. Tajusin fysiikan tunnilla vihdoin jotain. Tein ekaa kertaa sitte seiskaluokan ylimääräsiä kotitehtäviä (toisaalta kun aattelee, niin en tehnyt kyllä sitten ainoitakaan oikeesti läksyks tulleita kun unohtu kirjat lokeroon... as usual.) Kitaratunnilla sain soittoläksyksi iki-ihanan Nirvanan Come as you are -biisin, joka muuten onnistu jo tunnilla!! Mun kitaraope on paras tsemppari. Meidän vastaremontoitu vierashuone ja sen tyhjät ruskeat seinät, jotka mun oli pakko käyttää hyväks näiden kuvien merkeissä. Ilta muokkailen kuvia ja chattailen kaiffareiden kanssa. Kyllä yhestä normaalista arkipäivästä voi löytää niin monta kivaa juttua, että hassua ajatella miten ihmiset onkaan niin masentuneita ja aina jaksavat vaan valittaa joka asiasta! Niinkun jokanen meistä. Parasta kuitenkin ootte te mun rakkaat ja parhaat ihanat supersankarini, joita on nyt virallisesti bloggerin kautta yli 500!! Ootte oikeesti mahtavia <3